Direktiivit ja määräykset


EcoDesign - Direktiivi 2009/125/EC (ErP)

Direktiivi koskee mm. sähkö- ja elektroniikkalaitteita ja se toteutetaan jo voimaan astuneissa WEEE- ja RoHS-direktiiveissä. Direktiivin piiriin kuuluvat kaikki tuotteet, jotka tarvitsevat energiaa toimiakseen, poikkeuksena kuitenkin ihmisten ja tavaroiden kuljettamiseen tarvittavat kuljetusvälineet.

Tarkoituksena on pakottaa teollisuus suunnittelemaan tulevat tuotteet vähemmän energiaa kuluttaviksi sekä valmistuksen että tuotteen elinkaaren aikana. Laki ekologisesta suunnittelusta astui Suomessa voimaan 1.1.2009. Laissa määrätään, että valmistajan on otettava energiakäyttö ja muut ympäristötekijät huomioon tuotteen suunnittelussa ja valmistuksessa. Tuotteet, jotka eivät täytä vaatimuksia, eivät saa CE-hyväksyntä, eivätkä ne pääse markkinoille EU:ssa.

Pienjännitedirektiivi 2006/95/EY

EU-direktiivi 2006/95/EY, LVD, suojaa ihmisiä ja omaisuutta sähkötoimisten tuotteiden aiheuttamilta vahingoilta. Suojaus kattaa mm. sähkömagneettisilta kentiltä, tulipaloilta ja sähköiskuilta. TUKES on Suomessa vastuuviranomainen.

Direktiivi sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta 2004/108/EY (EMC)

Direktiivin tehtävänä on varmistaa, ettei radio- ja telelaitteistojen ja muiden sähkötoimisten tuotteiden toiminta häiriinny sähkömagneettisten häiriöiden vuoksi. Vaatimukset sekä rajoittavat tuotteiden aiheuttamia häiriöitä että määrittävät, kuinka suuria häiriöitä niiden pitää kestää. TUKES on vastuuviranomainen myös tämän direktiivin osalta.

WEEE – direktiivi 2002/96/EY

Direktiivi koskee sähkö- ja elektroniikkaromua (WEEE, Waste Electrical and Electronic Equipmet). Sen tarkoitus on saada valmistajien kiinnittämään huomiota sähkö- ja elektroniikkalaitteiden suunnitteluun ja valmistukseen, ettei niistä syntyisi turhaa jätettä ja että se lisäisi uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Tuottajien ja maahantuojien on maksettava tuotteiden kierrätyksestä ja varmistettava, että talteenotto ja ympäristön kannalta oikeanlainen kierrätys toteutuu. Suomessa tätä valvoo Pirkanmaan ympäristökeskus.

RoHs – direktiivi 2002/95/EY

RoHs – direktiivi (Restriction of the use of certain Hazardous substances in electrical and electronic equipment). Tämä direktiivi kieltää elohopean, kadiumin, lyijyn, kuudenarvoisen kromin sekä liekinestoaineiden PBB ja PBDE käytön shako- ja elektroniikkalaitteissa, jotka saatetaan markkinoille 1. heinäkuuta 2006 jälkeen. Direktiivi koskee luokan 1-7 ja 10 tuotteita WEEE-direktiivissä. Vastuuviranomaisena toimii Suomessa TUKES (Turvatekniikan keskus).

Standardi EN – 12464-1

Eurooppalainen standardi määrittelee henkilöiden sisätyötilojen valaistusvaatimukset lähtien normaalinäkökykyisten henkilöiden näkömukavuuden ja näkötehokkuuden tarpeista. Standardi määrittelee valaistusratkaisujen määrälliset ja laadulliset vaatimukset useimmille sisätyöpaikoille ja niihin liittyville alueille. Lisäksi annetaan suosituksia hyvistä valaistuskäytännöistä. Standardissa käsitellään kaikkia yleisimpiä näkötehtäviä mukaan lukien tietokoneella suoritettava työ.

Valaistusvoimakkuuksien vähimmäisvaatimukset on annettu työalueelle sekä työalueen välittömässä läheisyydessä olevalle ympäristölle (Taulukko 1). Valaistusvoimakkuusarvojen tulee olla tilan seinillä vähintään 50 lx ja katossa vähintään 30 lx. Joissakin tiloissa kuten käytävä- ja porrastiloissa, seinien ja katon tulee olla paremmin valaistuja. Näissä tiloissa suositellaan tärkeimmillä pinnoilla ylläpidettäville valaistusvoimakkuuksille seuraavia arvoja: Em > 75 lx seinillä ja Em > 50 lx. Tausta-alueen valaistusvoimakkuus tulee olla vähintään 1/3 välittömän lähiympäristön valaistusvoimakkuudesta. Tällä saadaan tilan valaistuksen luminanssijakaumaa parannettua, joka vaikuttaa positiivisesti näkömukavuuteen ja viihtyvyyteen. Valaistusvoimakkuuksien tasaisuuden tulee olla vähintään 0,40 välittömässä lähiympäristössä ja tausta-alueella vähintään 0,10. Esimerkkejä tilojen, alueiden, tehtävien ja toimintojen valaistusvaatimuksista on taulukossa 2.


TAULUKKO 1. Työalueen ja välittömän lähiympäristön valaistusvoimakkuuksien suhde

Työalueen valaistus-voimakkuus Etask (lx)

Välittömän lähiympäristön valaistusvoimakkuus (lx)

≥ 750

500

500

300

300

200

200

150

150

Etask

100

Etask

≤ 50

Etask

 

TAULUKKO 2. Esimerkkejä tilojen, alueiden, tehtävien ja toimintojen valaistusvaatimuksista

Tila

Valaistus-voimakkuus (lx)

UGR-indeksi

Tasaisuus U0(Emin/Em)

Ra-indeksi

Huom!

Liikennealueet ja käytävät

100

28

0,4

40

Lattiatasolta 150 lx, mikäli reitillä on ajoneuvoja

Portaikot, liukuportaat, liukukäytävät

100

25

0,4

40

 

Hissit

100

25

0,4

40

Hissin edessä vähintään 200 lx

Lastausalueet

150

25

0,4

40

 

Kahvihuoneet

200

22

0,4

80

 

Talotekniset tilat

200

25

0,4

60

 

Varastotilat

100

25

0,4

60

200 lx, jos työskentely on jatkuvaa

Elektroniikkapajat, testaus, säätö

1500

16

0,7

80

 

Kuulamyllyt ja sellutehtaat

200

25

0,4

80

 

Toimisto, kirjoittaminen

500

19

0,6

80

 

Kassa-alue

500

19

0,6

80

 

Odotusaulat

200

22

0,4

80

 

Keittiö

500

22

0,6

80

Keittiön ja ravintolan välillä tulisi olla sopeutumisvyöhyke.

Pysäköintialueet

75

-

0,4

40

Valaistusvoimakkuus 
 lattiatasolta

Luokkahuoneet

300

19

0,6

80

Valaistuksen tulisi olla säädettävä

Auditorio

500

19

0,6

80

Valaistuksen tulisi olla säädettävä eri A/V-tilanteisiin


Standardi EN – 12464-2

Eurooppalainen standardi määrittelee henkilöiden ulkotyötilojen valaistusvaatimukset lähtien normaalinäkökykyisten henkilöiden näkömukavuuden ja näkötehokkuuden tarpeista. Kaikki yleiset näkötehtävät on otettu huomioon.

Standardi EN - 12193

Tämä standardi käsittelee valaistusta sisällä ja ulkona oleviin liikuntatiloihin/urheilutapahtumiin. Standardi antaa suunnittelulle minimivaatimukset mm. valaistusvoimakkuusarvoihin, häikäisyarvoihin, valaistuksen väriominaisuuksiin ja ohjaukselle.

Esistandardi IEC/PAS 62717

Tämä esistandardi /PAS (publicly available specification) määrittelee LED-moduulien yleiset suorituskykyvaatimukset. LED-teknologiasta johtuen, voi yksittäisissä ledeissä esiintyä vikaantumista tuotteen eliniän aikana. Useimmissa tuotteissa yhden ledin vikaantuminen ei aiheuta käytännössä muutosta tuotteen valoteknisiin ominaisuuksiin. Kansainväliset standardit asettavat +/- 10% toleranssit valovirralle ja ottoteholle. Värilämpötilalle sallittu toleranssi on +/- 150 Kelviniä ilmoitettuun arvoon nähden. Ensto Lighting käyttää tuotteissaan laatuvalmistajien testattuja komponentteja (ledit ja virtalähteet).

Standardi EN 15193

Standardissa määritellään laskentamenetelmä rakennuksen sisävalaistuksen energiankulutuksen laskemiseksi ja standardi antaa numeerisen valaistuksen energiatehokkuusindikaattorin (LENI-luvun), jota voidaan käyttää sertifiointitarkoituksiin. Standardia voidaan soveltaa sekä olemassa oleviin että uusiin tai saneerattaviin rakennuksiin. Se tarjoaa myös vertailuperusteet rakennuksen valaistuksen energiakulutuksen tavoitteiden asettamiseksi.

CIE 97 "Maintenance of lighting system"

Valaistuksen huoltokerroin summautuu monesta tekijästä mm. ympäristön likaisuudesta, huoltovälistä, valonlähteen alenemakertoimesta ja valaisimien tiiveydestä.

CE – merkintä

CE-merkintä tuotteessa osoittaa, että valmistaja vakuuttaa tuotteen täyttävän sitä koskevien EU:n direktiivien vaatimukset ja tuote on läpikäynyt mahdollisesti vaaditut tarkistukset. Jotta valaisinta voidaan markkinoida EU/ETA-alueella, siinä täytyy olla CE-merkki.

Huoltoväli vuosissa

2

 

3

 

4

 

5

 

 

Ympäristö

 

Ympäristö

 

Ympäristö

 

Ympäristö

 

Valaisintyyppi

Puhdas

Likainen

Puhdas

Likainen

Puhdas

Likainen

Puhdas

Likainen

Avonainen valaisin

0,96

0,85

0,94

0,77

0,92

0,72

0,90

0,66

Suljettu valaisin (IP44)

0,98

0,87

0,96

0,84

0,94

0,78

0,92

0,71

Valaisin epäsuoraan valaistukseen

0,91

0,68

0,84

0,54

0,77

0,4

0,71

0,29

Alenemakertoimen osa, joka ottaa huomioon valaisimen likaantumisen.

Valonlähteen valovirran alenema 10 000 h jälkeen

Esimerkkejä valonlähteistä

Alenemakerroin lampuille

≤ 10 %

T5- ja T8-loistelamput ja suurpainenatriumlamput

0,9

10 - 25%

Muut loistelamput ja pienloistelamput

0,85

≥ 25 %

Monimetallilamput

0,75

Ledien osalta eliniän määrittely poikkeaa perinteisistä valonlähteistä. Yleisesti käytetty määritelmä LED-valaisimien eliniälle sallii 30 % valovirran aleneman (L70), joka on korkeampi kuin perinteisille valonlähteille sallittu alenema.

Osassa valaisimia on myös valovirran alenemalle kompensointi. Valaisimen ottoteho kasvaa elinkaaren aikana, näin kompensoiden alenemaa.

LED-valaisimen osalta valaistuslaskennassa ei ole vielä sovittuja käytäntöjä huoltokertoimelle, joten laskijasta riippuen laskelmissa on eroja.

LED-valaisimien eliniän määritelmiä

Lx (L70) tarkoittaa, että määritellyn eliniän päästä LED-moduulin valovirta on x prosenttia alkuperäisestä valovirrasta.

By (esim. L70B10) tarkoittaa, että y prosenttia tuotteista ei täytä määritellyn eliniän päässä Lx-vaatimusta.

Cz tarkoittaa, että korkeintaan z prosenttia tuotteista on määritellyn eliniän päässä täysin pimeänä.

Fw on yhdistelmä määrittelyistä By ja Cz. Esimerkiksi määrittely 50000 h (L70F10) tarkoittaa että 50000 tunnin jälkeen tuotteista korkeintaan 10 % on joko kokonaan rikki tai antaa alle 70 % alkuperäisesta valovirrasta.