Keskijännitelinja kulkee läpi tutun taajaman jatkaakseen kymmeniä kilometrejä metsässä ilman suojaa kohti viimeisintäkin pikkukylää. Herkkää - varsinkin vikaherkkää. Onneksi vaaran varalta on olemassa ratkaisu.
Pelastajaksi on osoittautumassa älykäs pylväskatkaisija Ensto Smartcloser, joka erottaa vikapaikat automaattisesti verkosta. Näin turvataan taajamien sähkönjakelu linjan alkupäässä.
Enston pylväskatkaisijasta on jo pitkä kokemus maailmalla ja nyt se on valmis vastaamaan Suomen poikkeuksellisen vaativiin olosuhteisiin. Jatkokehitys on tehty yhdessä verkkoyhtiöiden ja teknologiatoimittajien, kuten vaasalaisen Arcteqin kanssa, mikä takaa suorituskyvyn kaikissa tilanteissa.
Toimitukset ovat käynnistyneet ja laitteita on jo tositoimissa. Kaksi kohdetta on vaativuudessaan yli muiden - Käsivarren Lappi säänvaihteluineen ja Pohjois-Karjala metsätaipaleineen.
Huurteen haitat kuriin Enontekiöllä
”Kesällä kirjataan hellelukemia ja talvella lämpötila saattaa laskea alimmillaan 40-50 astetta pakkasen puolelle. Lunta riittää lokakuusta toukokuuhun”, kuvailee suunnitteluinsinööri Johannes Rauhala Enontekiön Sähköstä.
”Nunnasen johtohaara, johon katkaisija asennettiin, on talvella erityisen herkkä huurtumaan. Kesällä se puolestaan kerää paljon ukkoshäiriöitä. Katkaisijan asennuksella halutaan saada viat ja toistuvat jälleenkytkennät pois häiritsemästä Peltovuoman ja Vuontisjärven kylissä asuvia asiakkaita.”
Rauhalan mukaan suojaus on nyt selektiivisempi, koska verkkoa pystytään ikään kuin pilkkomaan osiin. Vikapaikka voidaan rajata aiempaa tarkemmin ja nopeammin, jolloin asiakkaiden kokemat häiriöt vähenevät.
Toiminnalliset hyödyt ovat selkeät, mutta kiinnostusta herätti myös pylväskatkaisijan asennuksen yksinkertaisuus perinteiseen puistomuuntamoon asennettavaan katkaisijaan verrattuna. Koska se asennetaan suoraan ilmajohtoverkkoon, ei maakaapelipäätteitä ja perustustöitä tarvitse tehdä.
”Pylväskatkaisija on helpompi ja nopeampi asentaa kuin maastokatkaisija. Tämä toteutui myös käytännössä, sillä asennus sujui ilman suurempia ongelmia ja oli kokonaisuudessaan vaivaton projekti”, Rauhala kertoo.
Nopein keino säävarmuuden saavuttamiseksi
Joensuussa Smartcloser puolestaan vartioi tyypillistä maaseudun pitkää johtolähtöä, jonka sähkön käyttäjistä valtaosa sijaitsee linjan alkupäässä. Normaalisti jokainen sähköasemalähtö on yksi suojausalue, mutta Hammaslahden kylään sijoitetulla uudella katkaisijalla luotiin kaksi suojausaluetta: taajaman sähköasemalta 20 km katkaisijalle ja siitä 50 km eteenpäin metsäisen maaston läpi kauimmaisille asiakkaille.
Linjan päälle kaatuvat puut ovat suurin pitempien katkosten aiheuttaja, kun taas lyhyet muutaman sekunnin häiriöt johtuvat lähinnä ukkosesta ja linnuista. Jatkossa ensimmäisen suojausalueen asiakkaat eivät kärsi vioista, jotka syntyvät pitkällä metsätaipaleella automaattisesti toimivan pylväskatkaisijan takana.
”Pylväskatkaisija on kustannuksiltaan edullisempi kuin koppiin asennettu katkaisija tai maakaapelointi. Se on myös nopein keino parantaa johtolähdön alkupään asiakkaiden sähkön laatua ja toimitusvarmuutta”, kertoo käyttö- ja rakennuttamispäällikkö Jukka Leppänen PKS Sähkönsiirto Oy:stä.
”Kauko-ohjattavaan erottimeen verrattuna se havaitsee automaattisesti takanaan olevat viat, erottaa viallisen verkonosan ja toimii itsenäisenä suojalaitteena. Vikojen määrä ei vähene, mutta niiden vaikutusalue pienenee, eivätkä pylväskatkaisijan ”takana” tapahtuvat häiriöt vaikuta johdon alkuosan asiakkaille. Pylväskatkaisijaa voidaan käyttää myös kytkinlaitteena kuormakytkinerottimen tapaan”.
Leppänen odottaa automaattisen katkaisijan parantavan asiakkaiden saaman sähkön laadun lisäksi yhtiön yrityskuvaa sekä pienentävän keskeytysten aiheuttamaa haittaa (KAH). Energiaviraston valvontamallin seurauksena jakeluhäiriöiden väheneminen johtaa sanktioiden pienenemiseen, mikä antaa mahdollisuuden käyttää enemmän varoja todellisiin verkonparannustöihin. Yhtiön ohella myös asiakkaat hyötyvät, sillä siirtohinnat kehittyvät maltillisemmin.
Myös sammutetut verkot haltuun
”Alueemme sähköverkko on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen, joista ensimmäinen on taajama-aluetta. Sen tulemme kaapeloimaan vuoden 2019 loppuun mennessä, jolloin puolet vakinaisista asiakkaistamme on säävarman verkon piirissä”, kertoo PKS Sähkönsiirron käyttöpalveluvastaava Matti Pesonen.
”Nyt asennamme pylväskatkaisijoita tämän ykkös- ja kakkosvyöhykkeen rajalle kuten Hammaslahteen. Taajamien ja niiden lähialueiden kaapelointien jatkuessa edelleen, asennamme lisää pylväskatkaisijoita kakkos- ja kolmosvyöhykkeiden väliin.”
”Tämä on joustava ja kustannustehokas tapa edistää mittavaa hanketta ja tuoda lisää asiakkaita säävarman verkon piiriin. Tavoite on, että vuonna 2028 yli puolet koko sähköverkosta on kaapeloitu ja 100 % asiakkaistamme on säävarman verkon piirissä. Tässä on osaltaan myös pylväskatkaisijoilla tärkeä rooli.”
Maastokatkaisijoiden yleiseksi haasteeksi Pesonen paljastaa maasulkusuojauksen sammutetussa sähkönjakeluverkossa. Tässäkin kohdin hän arvostaa toimittajan asiakaslähtöistä toimintatapaa.
”Ensto kehitti pylväskatkaisijaa siten, että se kykenee havaitsemaan myös pienet maasulkuvirrat ja toimii selektiivisesti sähköasemasuojauksen kanssa. Koemme, että tarpeitamme on kuunneltu ja nyt käytössämme on niihin vastaava ratkaisu. Pian asennuksen jälkeen saimmekin nähdä, että laite toimii myös käytännössä. Johdinten päälle kaatuva puu aiheutti maasulun, mutta katkaisija suojasi välittömästi kyläkeskuksen sähkönjakelun.”
Lisätietoja:
Jukka Kokkonen, myyntipäällikkö, verkkoautomaatio, Suomi
jukka.kokkonen@ensto.com p. 020 476 2346