Kiertotaloudesta puhutaan paljon, mutta mitä se oikeastaan on? Minulle se tarkoittaa sitä, että tuotanto ja kulutus mahtuvat maapallon kantokyvyn rajoihin. Tämä onnistuu pitämällä materiaalit ja tuotteet mahdollisimman pitkään kierrossa niin, että niiden arvo samalla säilyy. Suuntaus on tuotteiden jatkuvasta kuluttamisesta kohti palveluiden käyttämistä.
Kiertotalous ei ole trendi tai suuntaus, vaan miellän sen isossa kuvassa ainoana mahdollisuutena maapallolle, jos haluamme aidosti onnistua ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Meidän on lopetettava luonnonvarojen ylikuluttaminen ja omaksuttava kiertotalouden peruselementit! Jos emme tee näin ja käytämme luonnonvaroja jatkuvasti liikaa, maapallon kantokyky ei kestä sitä. Koska emme yksinkertaisesti tule toimeen ilman luontoa ja sen varoja, kiertotalouden pitäisi olla meille kaikille sydämen asia.
Aina ei tulla ajatelleeksi, että kiertotalous tarjoaa valtavia mahdollisuuksia − jo yksinään Suomen taloudelle. Sitran arvion mukaan resurssien ja kiertojen tehostaminen tarjoaa maamme kansantaloudelle 2–3 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä. Sillä on myös keskeinen rooli Suomen omavaraisuuden vahvistamisessa.
Nämä asiat eivät tapahdu ainoastaan valtiovallan ja yritysten toimesta, vaan meitä jokaista tarvitaan! Meidän pitää myös kuluttajina ja yksilöinä todella vähentää kuluttamista, ja tässä kiertotaloudella on tärkeä rooli. Jokainen voi miettiä, mitä tekoja voi arjessaan tehdä, jotta jokapäiväinen elämämme olisi kestävämpää. Usein kyse ei edes ole suuren suurista muutoksista, vaan pienistä oivalluksista.
Suurin oma panokseni kiertotalouteen on startup-yritys Kamupak, jonka perustin kyllästyttyäni pakkausten kertakäyttökulttuuriin. Tavoitteemme on korvata merkittävä osa kertakäyttöisistä take away -pakkauksista digitaalisen panttipalvelun avulla. Kertakäyttöisyys kuluttaa luonnonvaroja turhaan, sillä noutoruokapakkauksia on aivan mahdollista pestä ja käyttää uudestaan. Suomessa on jo pitkään toiminut panttipullojärjestelmä, josta ajatus pakkausten kattavampaan uudelleenkäyttöön digitaalisuuden avulla lähti. Haaveenani on, että Kamupakin ajatusmaailma ohjaisi kuluttamista laajemminkin kestävämmälle pohjalle ja se heijastuisi muillekin elämänalueille.
Meille Enston omistajille kiertotalous ja vihreä siirtymä ovat tärkeitä asioita. Omistajana olen ylpeä siitä, että yrityksen toiminnan lähtökohtana ovat aina olleet luotettavat ja pitkäikäiset tuotteet, joilla rakennetaan kestäviä ja toimintavarmoja sähköverkkoja. Näin ollen jo lähtötilanteemme on ollut hyvä, ja jatkossa meidän tarvitsee vain omaksua entistäkin vahvemmin kiertotalouden periaatteet, ja jatkuvan parantamisen perusajatusta noudattaen soveltaa niitä arjessamme.
Jotta vihreä siirtymä saadaan onnistumaan, maailman on sähköistyttävä kestävällä tavalla. Tämä kokonaisuus muodostuu uusiutuvasta energiasta, ydinvoimasta, kiertotaloudesta ja kestävästä energianjakelusta. Jakeluverkonhaltijoilla on tärkeä rooli kestävän ja luotettavan jakeluverkon tarjoajina, ja Ensto puolestaan on avainasemassa älykkäine, luotettavine, pitkäikäisine ja vaativiinkin olosuhteisiin sopivine sähköistysratkaisuineen. Kestävä kehitys on strategiamme ytimessä, ja tuotekehityksessä pyrimme priorisoimaan kiertotalouden mm. tuotteiden kierrätettävyydellä ja minimoimalla jätteen määrän sekä toimintamme haitalliset ympäristövaikutukset.
Enston tuotteet ovat paitsi pitkäikäisiä ja kestäviä, myös hyvin pitkälti kierrätettäviä, kun niiden käyttöikä lopulta saavuttaa päätepisteensä. Tämän lisäksi yrityksellä on käynnissä jo useampia kiinnostavia, konkreettisia avauksia kiertotalousajattelussa. Näistä esimerkkejä ovat SLIW-liitintuotannon ylijäämämuovien ohjaaminen hyötykäyttöön ja Porvoon tuotantolaitoksen hukkalämmön talteen ottaminen ja siirtäminen lämmitysenergiaksi kaukolämpöverkkoon.
Palvelupuoltakaan ei ole unohdettu. Lisäämällä ilmajohtotuotteisiin viantunnistussensoriikkaa ja tarjoamalla asiakkaille siihen liittyvää pilvipalvelua voimme paitsi ennakoida jakelunkeskeytyksiä, myös entisestään pidentää sähkönjakeluverkon elinkaarta. Ranskassa Ensto puolestaan kunnostaa ja päivittää käyttöikänsä loppupäässä olevia Auguste-kuormanerottimia, minkä jälkeen laitteet palautetaan jakeluverkkoon. Tällä voidaan jatkaa 25 vuoden pituista elinkaarta noin 20 vuodella. Olen näistä avauksista hyvin iloinen ja ylpeä ja uskon, että jatkoa seuraa!
Iida Miettinen
Blogin kirjoittaja on yksi Enston omistajista ja Enston hallituksen jäsen.