Keravan Energia ja Ensto ovat saattaneet loppuun kahden vuoden mittaisen yhteistyöprojektin. Sen tuloksena viidellä Keravan Energian sähköasemalla on uudet maasulkuvirran kompensointilaitteet ja neljällä sähköasemalla loistehon kompensointilaitteistot. Avaimet käteen -toimitus sisälsi myös kennokalustuksia, relevaihtoja ja maasulkusuojauksen asetteluiden määrittelyn ja koestuksen.
Keravan Energian käyttöpäällikkö Jarno Virtanen kertoo, kuinka toimitusvarmuuden parantamiseen tähtäävän projektin suunnittelu käynnistyi vuonna 2022. Tavoitteena oli selvittää, millaisia hyötyjä maasulkuvirran ja loistehon kompensoinnilla voitaisiin saavuttaa.
”Tullessani taloon vuonna 2022 minulla oli jo kokemusta siitä, mitä maasulun sammutuksella saavutetaan ja niin lähdimme keskustelemaan asiasta. Tapasimme eri toimittajia, ja kun kipinä syttyi kunnolla, laadimme projektille tavoitteet. ”, Virtanen avaa.
Keravan sähkönjakeluverkko on lähes kokonaan maakaapeloitu ja Sipoon verkosta maan alla toimii noin 40 prosenttia. Lisääntyneen kaapeloinnin myötä verkkoyhtiössä havahduttiin siihen, että loistehon määrä oli lisääntynyt melkoisesti, joten oli luontevaa sisällyttää myös loistehon kompensointi osaksi kehitysprojektia. Kumppaniksi valikoitui Ensto.
Mittava projekti käynnistyi vuoden 2023 alussa ja valmistui kaksi vuotta myöhemmin, kuten oli sovittukin. Virtanen kiittelee Enston projektiosaamista: ”Aikataulussa pysyminen oli hyvä saavutus, sillä tämän mittaluokan projekteissa tulee tunnetusti yleensä matkan varrella kaikenlaista yllättävää. Lisäksi projektin aikana elettiin poikkeuksellista maailmantilannetta, joka vaikutti merkittävästi paitsi komponenttien hintoihin myös laitteiden toimitusaikoihin – tästäkin huolimatta Ensto pysyi aikataulussa.”
Enstolla oli Virtasen mukaan hyvin mietitty projektiin osallistuneiden henkilöiden roolitus: kuka tekee mitäkin niin projektin kuin käytännön toteutuksenkin puolesta. Tekniseen osaamiseen liittyen kaikille asioille oli erityisasiantuntijat nimettynä. ”Enston ihmiset ovat erittäin yhteistyökykyisiä ja osaavia”, hän toteaa.
Keravan Energialle on tärkeää, ettei kumppaniksi valittu laitevalmistaja pelkästään myy laitteita, vaan on aidosti ylpeä tuotteistaan ja haluaa, että asiakas saa niistä parhaan mahdollisen hyödyn irti. Virtanen lisää: ”Tänä päivänä ei myöskään ole itsestään selvää, että yrityksellä on irrottaa kapasiteettia asiakkaan hyväksi ja esimerkiksi tulla jakamaan asiantuntemustaan koulutuksen merkeissä. Tämä on meille arvokasta.”
Projektille asetetut tavoitteet ovat toteutuneet: toimitusvarmuus on parantunut, turvallisuus lisääntynyt, rahaa säästynyt ja asiakkaiden kokemat jakelunkeskeytykset ovat vähentyneet. Lisäbonuksena sähkönsiirtoviranomainenkin lienee mielissään, koska keskeytyksistä aiheutuvat haittatunnusluvut pysyvät nyt entistä parempina.
Virtasen mukaan projekti oli todella mielenkiintoinen, vaikka haasteitakin siinä oli, myös teknisiä. ”Lopputuloksena kuitenkin koko sähkönsuojausfilosofia on muutettu Sipoon osalta ja Enstolla on tähänkin asiaan liittyen kovan luokan ammattilaiset”, Virtanen kehuu ja jatkaa: ”Saimme jakeluverkkoon hyvät suojausasettelut, mikä on ykkösasia nimenomaan vikatilanteissa, koska turvallisuus säilyy. Myös selektiivisyys on jopa parantunut.”
Keravan Energian ja Enston välinen yhteistyö tulee jatkumaan ja laajenemaan. Virtanen iloitsee: ”Opimme projektin aikana valtavasti! Meidän henkilöstömme on erittäin kiinnostunut maasulkuvirran ja loistehon kompensoinnista ja haluaa oppia niistä lisää. Olemmekin jo sopineet Enston kanssa koulutuspäivästä, jossa käydään läpi paitsi teoriaa myös käytännön esimerkkejä ja niihin liittyviä kehitystoimenpiteitä”.
Kompensointilaitteiden voi odottaa toimivan verkossa useita kymmeniä vuosia. Kun tiedetään, että sähköverkko kehittyy koko ajan, myös päivitystarpeita tulee väistämättä. Virtanen arvelee, että Ensto on päivityskumppanuuskisassa vahvoilla: ”Meillä on luottoa Enston sähköasemaosaamiseen ja vuodelle 2025 on jo sovittu jatkotilauksia sähköasemille. Tämä osaamisalue on erittäin hyvä lisä Enston vuosikymmenien mittaiseen jakeluverkkoihin liittyvää tietotaitoon”.
Myös Enstolla ollaan erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön ja Ensto Mavikon Project Engineer Teppo Kuuppelomäki kertoo, että projekti ja siihen liittyvät asiakasyhteydet sujuivat hyvässä ymmärryksessä. Hän lisää: ”Tästä on mukava jatkaa ja odotamme kovasti yhteistyön ja yhdessä oppimisen jatkumista.”
Maasulkuvirran kompensointi parantaa sähköverkon turvallisuutta, vähentää sähkökatkoja ja minimoi komponenttien kuormitusta verkossa. Loistehon kompensointi parantaa sähköverkon siirtokapasiteettia ja vähentää tarvetta loistehomaksuihin.